Informaatiotutkimuksen perus- ja aineopintoja valitaan suorittamaan vuosittain kymmenen sivuaineopiskelijaa Oulun, Lapin ja Jyväskylän yliopistoista. Lisätietoja saa myös oppiaineen internet-sivuilta.

Informaatiotutkimuksen perus- ja aineopinnot suorittamalla pätevöityy kirjasto- ja tietopalvelualan tehtäviin. Esimerkiksi kirjastonhoitajan, kirjastotoimenjohtajan ja informaatikon tehtäviin edellytetään yleisesti ylempää korkeakoulututkintoa, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu informaatiotutkimuksen perus- ja aineopintoja.

 

Sivuaineiden valinta

Informaatiotutkimuksen opiskelija voi sisällyttää tutkintoonsa 2-4 sivuainetta (esim. 2-3 aineen perusopinnot ja yhden aineen aineopinnot). Sivuaineopinnot kannattaa pääosin muodostaa tällaisista kokonaisuuksista.

Informaatiotutkimuksen koulutusohjelmassa voivat hyvin monenlaiset sivuaineet olla hyödyllisiä. Sivuainevalinnat riippuvat osittain siitä, minkälaisiin tehtäviin opiskelija tahtoo suuntautua. Sivuaineita valittaessa kannattaa ennakoida mahdollisen tulevan työuran vaatimuksia.

Kirjastotehtävissä tarvitaan monien eri alojen tuntemusta. Voi olla hyödyllistä valita sivuaineiksi eri tiedekuntien oppiaineita (esim. luonnontieteet tai tekniset alat). Kirjastoalan ammattikunnassa suosituimpia ovat perinteisesti olleet humanistiset ja yhteiskuntatieteelliset oppiaineet, jotka luovat pohjan kirjastotehtävissä tärkeälle yleissivistykselle.

Tietopalvelutehtäviin sijoittuvilta toivotaan usein laajempia opintoja kyseisen tietopalvelun toimialaan liittyvissä oppialoissa (terveys- ja biotieteet lääketieteen tietopalveluissa, biologia ympäristöalan tietopalveluissa jne.) Tietopalvelu- ja tietohallintotehtävissä voivat myös talous- ja hallintotieteet olla hyödyksi.

Kaikissa informaatioalan tehtävissä saattavat sekä pedagogiset että viestintätaidot olla tarpeen. Tutkintoon sisältyvät pakolliset atk-opinnot antavat informaatioammateissa välttämättömimmät “käyttäjän taidot”. Atk-taitoja kannattaa täydentää myöhemmin erilaisilla kursseilla. Erityisesti tietotekniikka-alan asiantuntijatehtäviin tähtäävien kannattaa kuitenkin sisällyttää tutkintoonsa esimerkiksi vähintään aineopintojen laajuiset tietojenkäsittelytieteiden opinnot.

Informaatiotutkimus on oppiaineena ja tutkimusalana moniaineksinen. Siihen on mahdollista yhdistellä hyvin erilaisten tieteenalojen menetelmiä ja tutkimusotteita.

 

Esimerkkejä sivuaineista

Humanistinen tiedekunta/ vapaat sivuaineet:

HISTORIA-AINEET
aate- ja oppihistoria
antiikin kielet ja kulttuuri
elämänkatsomustieto
Eurooppa-opinnot
filosofia
Itä- ja Kaakkois-Aasian opinnot
Japani-opinnot
Torus-opinnot (tieteen historia)
tulevaisuudentutkimus
valtio-oppi

TAIDEAINEET JA ANTROPOLOGIA
elokuvatutkimus
humanistiset ympäristöopinnot
klassillinen arkeologia
museologia
taidehistoria
yleinen arkeologia

KIELIAINEITA
fonetiikka
Unkarin kieli
Viron kieli ja kulttuuri
Yleinen kielitiede

Humanistinen tiedekunta/ lähtötasokokeella tai muulla tavalla rajoitetut sivuaineet:

 

englantilainen filologia
germaaninen filologia
historian perusopinnot
kirjallisuus
kulttuuriantropologia
pohjoismainen filologia
Ranskan kieli
Suomen kieli

Kasvatustieteiden tiedekunta:

sosiologia (vapaa)
kasvatustiede (rajattu)
koulutusteknologia (rajattu)

Luonnontieteellinen tiedekunta:

tietojenkäsittelytiede (vapaa)

Taloustieteiden tiedekunta:

Taloustieteen perusopintokokonaisuus (vapaa)
Kansantaloustiede (jonotussääntö)
Laskentatoimi (jonotussääntö)
Johtaminen ja organisaatio (jonotussääntö)
Markkinointi (jonotussääntö)
Logistiikka (jonotussääntö)

 

Opiskelijoiden kokemuksia

Sivuaine: Humanistiset ympäristöopinnot

Kuinka paljon olet ko. sivuainetta opiskellut? perusopinnot (17 ov)

Miksi valitsit kyseisen sivuaineen? Kuulosti mielenkiintoiselta. Tein ympäristöopinnot ensimmäisenä opintovuotenani, koska alkusyksystä en ehtinyt muiden aineiden kursseille. Johdantokurssia lukuun ottamatta ympäristöopinnot voi suorittaa tenttimällä.

Minkälaista sivuaineen opiskelu on ollut? Voisinpa sanoa, että yllättävän kivaa ja aika helppoa, koska aihe kiinnosti henkilökohtaisesti.

Mikä sivuaineen opiskelussa on ollut mukavaa? Tenttikirjat! Ympäristöopintoihin sisältyy osa-alueita mm. ympäristöhistoriasta, ympäristöfilosofiasta, ekologiasta jne. Yksi kirja kertoi suomalaisesta kulttuuriperinnöstä. Mieleeni jäi erityisesti myös Clive Pontingin A green history of the world.

Entä hankalaa? Välillä kävi mielessä aineen hyödyllisyys. Välillä hankalalta (tai oikeastaan ihmeelliseltä) tuntui se, että tenttiminen ei tuntunut pakkopullalta! Tähän asti lukemistani tenttikirjoista ympäristöopintojen kirjoja voisin lukea vapaa-ajallakin ihan huvikseni. Muutama tenttikirja oli tosin englanniksi ja hieman työläämpi, mutta kaiken kaikkiaan erittäin mukava sivuaine.

Vinkkejä tätä sivuainetta harkitseville: Johdantokurssilla saa hyvän käsityksen aiheesta eli sinne kannatta mennä, jos harkitsee ympäristöopintojen suorittamista. Jos aihe kiinnostaa, yliopistossa on hyvä tilaisuus tutustua esim. ympäristöhistoriaan vieläpä niin että siitä saa opintopisteitä.

Nimi ja sähköpostiosoite: Päivi Pajala, paivipaj(a)mail.student.oulu.fi


 

Sivuaine: Koulutusteknologia, Kasvatustieteiden tiedekunta

Kuinka paljon olet ko. sivuainetta opiskellut? Perusopinnot menossa

Miksi valitsit kyseisen sivuaineen? Koin ongelmaksi sen, ettei infolla ole pakollisena mitään pedagogisia taitoja antavia opintoja, vaikka työelämässä niitä vaaditaan. En halunnut aloittaa aivan alusta kasvatustiedettä lukemaan, jolloin sattumalta löysin koulutusteknologian. Siinä tuntui yhdistyvän kaksi meidänkin alallamme hyödyllistä asiaa, tvt: n käyttö ja sen pedagoginen hyödyntäminen.

Minkälaista sivuaineen opiskelu on ollut? Opinto-oppaan kuvausta lukemalla ei saa todellista kuvaa opinnoista, sisältöä on aika vaikeaa pukea sanoiksi. Mukavaa, mutta haasteellista, varsinkin kun minulla ei ole takana mitään pedagogisia opintoja.

Mikä sivuaineen opiskelussa on ollut mukavaa? Opettajat ovat todella mukavia ja kärsivällisiä. Ryhmässä ei tunne itseään ulkopuoliseksi, vaikka melkein kaikki muut ovatkin tulevia opettajia. Opinnot liittyvät tieto- ja viestintätekniikoiden hyödyntämiseen opetuksen ja ohjauksen apuna, joten opinnot hyödyntävät tietysti sitä mitä opiskellaan. Ajankäytön saa itse suunnitella, kun opintoja on niin paljon verkossa. Periaatteessa opiskelun pitäisi kai onnistua jopa kokonaan etänä. Samalla pääsee hyödyntämään kivoja teknisiä uutuuksia, joista muuten jäisi paitsi.

Entä hankalaa? Ei-kasvatustieteilijälle opinnot ovat tietysti työläämmät, mutta silti siellä pärjää. Ei muuta negatiivista sanottavaa.

Vinkkejä tätä sivuainetta harkitseville: Koska opinnot on suunnattu pääasiassa opettajille, ei kaikkea voi soveltaa suoraan omalle alalle, eli vaatii taas omaa päätä ja hoksottimia. Vaatii hyviä sosiaalisia taitoja ja uskallusta, kursseista ei saa juuri muuten mitään irti, ellei uskalla avata suutaan niin livenä kuin verkkokeskusteluissa. Opinnot vaativat omaa aktiivisuutta ja opiskeltavien asioiden kunnollista omaksumista, minkä pitää näkyä projektitöissä ja suorituksissa.

Nimi ja sähköpostiosoite: Satu Salmela, satusalm(a)mail.student.oulu.fi


 

Sivuaine: Museologia

Kuinka paljon olet ko. sivuainetta opiskellut? Perusopinnot

Miksi valitsit kyseisen sivuaineen? Museo, arkisto ja kirjasto ovat sisarorganisaatioita, joten toisen lähellä olevan aineen opiskelusta saa hyviä näkökulmia ja ideoita omankin alan kehittämiseen ja yhteistyöhön. Antaa yhden työllistymismahdollisuuden lisää. Samoin monissa pienissä kunnissa kulttuuritoimesta luovutetaan esim. kirjastonjohtajille/ kirjastotoimenjohtajille mielellään joitakin ”sivutoimia”, joista yksi voi olla museotoiminnasta vastaaminen.

Minkälaista sivuaineen opiskelu on ollut? Mielenkiintoista, joskin käytännön ongelmia opintoihin on liittynyt yllättävän paljon.

Mikä sivuaineen opiskelussa on ollut mukavaa? Luentosarjoihin sisältyy usein vierailuita alan eri laitoksiin, mikä on mukavaa. Samoin luentoja pitävät alan ammattilaiset ja asiantuntijat, joten opetus on ainakin käytännönläheistä ja työelämälähtöistä. Saa hyviä vertailukohtia ja ideoita omallekin alalle.

Entä hankalaa? Museologia on Taidan laitoksen sivuaine, jolla ei varsinaista omaa henkilökuntaa ole. Tämä aiheuttaa opiskeluun aika paljon ongelmia. Luentoja on harvoin, tenttien/ esseiden/ opintopäiväkirjojen tarkistamiseen kuluu pitkät ajat. Suurin osa opinnoista pitää suorittaa tenttimällä, mikä antaa toisaalta vapautta, mutta toisaalta käy hieman yksitoikkoiseksi. Samoin tiedotus museologian puolella pelaa todella huonosti.

Vinkkejä tätä sivuainetta harkitseville: Hyvä oppiainepari vaikkapa historialle, taidehistorialle, arkeologialle tai kulttuuriantropologialle. Kannattaa varata aikaa perusaineiden suorittamiseen ainakin pari vuotta, sillä kaikkia luentomuotoisia pakollisia kursseja ei järjestetä joka vuosi.

Nimi ja sähköpostiosoite: Satu Salmela, satusalm(a)mail.student.oulu.fi


 

Sivuaine: Sosiologia

Kuinka paljon olet ko. sivuainetta opiskellut? perus- ja aineopinnot

Miksi valitsit kyseisen sivuaineen? Ihan oman kiinnostuksen vuoksi, ajattelin että sosiologia olisi hyvä ns. yleissivistävä aine.

Minkälaista sivuaineen opiskelu on ollut? Enimmäkseen erittäin mukavaa. Välillä olen miettinyt, voiko tästä aineesta olla mitään hyötyä, mutta onpahan kirjastossa töissä ollessa tullut muutama tilanne eteen, jolloin sosiologiastakin on ollut hyötyä!

Mikä sivuaineen opiskelussa on ollut mukavaa? Se, että opinnoissa on vähän voinut valita, minkälaisia tenttejä haluaa tehdä. Ja esim. referaattiseminaarissa ja proseminaarissa aihe voi olla melkeinpä mitä vain. Itse keskityin mm. rasismiin ja globalisaatioon. Tarvittaessa sosiologian kursseja voisi varmasti hyödyntää myös infon opiskelussa, eli vaikkapa tehdä esseitä meidän alaan liittyen. Sosiologia on todella laaja ala, kuten informaatiotutkimuskin (yhteiskuntatieteitä kun ovat).

Entä hankalaa? Joidenkin sosiologien teoriat eivät ole ihan heti auenneet, mutta tärkeimmät sosiologian ajatukset ja oppisuunnat tulevat esiin melkeinpä jatkuvasti ja lähes jokaisessa tenttikirjassa, joten niihinkin pääsee ajan myötä käsiksi.

Vinkkejä tätä sivuainetta harkitseville: Peruskurssilla saa hyvän käsityksen, mitä sosiologia on, joten jos se kiinnostaa, kannattaa käydä istumassa peruskurssin luennoilla.

Nimi ja sähköpostiosoite: Päivi Pajala, paivipaj(a)mail.student.oulu.fi


 

Sivuaine: Taloustiede, Johtaminen ja organisaatio

Kuinka paljon olet ko. sivuainetta opiskellut? Perusopinnot

Miksi valitsit kyseisen sivuaineen? Oulussa ei voi lukea hallintotieteitä, joten tämä oli seuraavaksi paras vaihtoehto. Suomessa yliopisto on ainoa alamme koulutustaso, joka antaa pätevyyden esimiestason tehtäviin, mutta silti koulutukseen ei juuri kuulu pakollisia johtamisopin kursseja… Omalla alallamme myös aina valitellaan johtajuusongelmia, joten jospa opinnoista löytyisi siihen ratkaisu!

Minkälaista sivuaineen opiskelu on ollut? Ihan mukavaa, joskin taloustieteen puolella opinnoissa keskitytään enemmän yritysmaailmaan, eikä sen kaikkia kiemuroita voi soveltaa suoraan kirjastomaailmaan. Osa opinnoista tuntuu lisäksi turhan tutuilta, kun itselläni on takana kaupan ja hallinnon alan amk-tutkinto, jonka eri opinnoissa sivutaan samoja aiheita. Ison opiskelijamäärän vuoksi tenttikirjoja on joskus hankala saada, eikä suoritustavoissa tai käytännöissä juuri jousteta.

Mikä sivuaineen opiskelussa on ollut mukavaa? Kaikki tähänastiset luennoitsijat ovat olleet mielenkiintoisia ja opinnoista selkeää hyötyä tulevaa työelämää ajatellen. Harjoitustyöt ja esseet saa usein tehdä oman alan esimerkkejä käyttäen, joten niissä pääsee sitten paremmin pohtimaan näitä asioita julkishallinnon tai kunnallisenpuolen näkökulmista.

Entä hankalaa? Suuren opiskelijamäärän vuoksi tenttikirjoja on usein hankalaa saada… Samoin joskus toivoisi, että luennoilla voitaisiin käsitellä muitakin organisaatioita kuin yritysmaailmaa.

Vinkkejä tätä sivuainetta harkitseville: Tätä sivuainetta ei kannata valita, jos ei esimiehenä toimiminen oikeasti kiinnosta. Opinnot menevät muuten hukkaan. Eli älä valitse vain sen vuoksi, että sinusta voisi mahdollisesti tulla esimies. Opinnot eivät anna mitään valmiita vastauksia ja ratkaisuja johtamiseen, vaan tarjoavat ajattelemisen aihetta ja malleja organisaation käyttäytymiselle.

Nimi ja sähköpostiosoite: Satu Salmela, satusalm(a)mail.student.oulu.fi


 

Sivuaine: Yleinen historia

Kuinka paljon olet ko. sivuainetta opiskellut? Perus- ja aineopinnot

Miksi valitsit kyseisen sivuaineen? Historia on aina kiinnostanut, lukion jälkeen haaveissa oli jopa historian pääaineopiskelu. Historiasta on hyvä valinta sivuaineeksi, koska se on yleissivistävä aine ja kaikilla aloilla ja asioilla on oma historiansa… Ei siis alaa, jolla et historian opiskelusta hyötyisi.

Minkälaista sivuaineen opiskelu on ollut? Mukavaa, vaikka alkuperäinen käsitykseni historian opiskelusta ja opiskelu oikeasti eivät aivan vastanneet toisiaan. Perusopinnot ovat vielä aika säädeltyjä, mutta aineopinnoissa pääsee itse valitsemaan kiinnostavia kokonaisuuksia ja suoritusmahdollisuuksia on runsaasti (tentit, luennot, esseet, matkapäiväkirjat, luentosalkku, verkko-opinnot…). Luennoitsijat ovat mukavia ja kurssit mielenkiintoisia.

Mikä sivuaineen opiskelussa on ollut mukavaa? Monipuoliset kurssit ja suoritusmahdollisuudet. Monissa luentomuotoisissa kursseissa saa itse päättää opintoviikko/ piste määrän, eli tehdä vaikka samasta aiheesta lisäovareita esseen muodossa. Opiskelu on ollut kaikin puolin joustavaa. Myös verkkokursseissa on runsaasti valinnaisuutta.

Entä hankalaa? Aineopintojen metodien jatkokurssi oli sivuaineopiskelijalle melko ”jännittävä” kokemus, kun ainakaan itselleni ei ole kertynyt niin syvällistä historiantutkijan vainua. Sivueineopiskelijana kirjallisia töitä ei välttämättä tarvitse laitokselle tehdä ennen metodien jatkokurssia, jolloin se voi olla ensimmäiseksi työksi melko haasteellinen.

Vinkkejä tätä sivuainetta harkitseville: Perusopinnot voivat tuntua puuduttavilta, kun osa asioista on tuttuja jo lukiopohjalta, mutta aineopintoihin sinnittely kannattaa. Hyvä ainepari vaikkapa sellaisella, joka haaveilee kirjaston lisäksi museo tai arkistotyöstä.

Nimi ja sähköpostiosoite: Satu Salmela, satusalm(a)mail.student.oulu.fi