Heidi Enwald, Yliopistonlehtori, tutkija, harjoitteluvastaava & omaopettaja

 

  1. Kerro vähän opinto- tai urataustastasi – miten olet päätynyt tälle alalle, mikä sai sinut kiinnostumaan informaatiotutkimuksesta?

 

Ensimmäinen tutkintoni on luonnontieteistä, biokemiasta. Valmistuttuani olin reilun vuoden töissä tutkimusryhmässä lääketieteellisen tiedekunnan puolella, mutta kun siinä ei enää pystynyt jatkamaan, päätin hakeutua jatkamaan opintoja. Muutamat kaverini olivat tehneet informaatiotutkimuksen opinnot, joten ala oli tullut tutuksi tuota kautta. Näin informaatiotutkimuksen monipuolisena oppiaineena, jossa kaikenlaisesta taustasta on hyötyä. Pääsin sisälle ilman pääsykoetta, erityishaun kautta.

 

  1. Mikä on roolisi informaatiotutkimuksen oppiaineella?

 

Ihan ensiksi vähän taustaa eli siitä miten olen päätynyt nykytilanteeseen. Informaatiotutkimuksen maisteriopintojeni loppuvaiheessa professorimme Maija-Leena Huotari kysyi minua mukaan Suomen Akatemialle tehtävään hankehakemukseen. Lääkiksen puolella olin tottunut työskentelemään tutkimusryhmässä, joten tuo oli minulle loogisin vaihtoehto mahdollista jatkotutkijan uraa ajatellen. Health Information Mastering, HIM Oulu & Åbo -tutkimusryhmä sai alkunsa kun saimme rahoituksen HeIP (Health Information Practice and its Impact. The Context of Metabolic Syndrome and Obesity) tutkimushankkeelle. Vuosi oli 2008. Otin heti alusta asti vastuulleni kandidaattiseminaarin vetämisen ja kanditöiden ohjaamisen. Väitöskirjaa tein useamman monitieteisen terveysaiheisen tutkimushankkeen puitteissa kunnes lopulta väittelin 2013.

 

Väitökseni jälkeen tittelini vaihtui yliopistonlehtoriksi ja tässä opetustehtävässä tuurasin Suomisen Vesan osa-aikaista varhaiseläkettä sekä toimin avoimen yliopiston kautta annettavien opintojemme koordinaattorina ja opettajana. Välillä toimin osittain myös post doc -tutkijana eri tutkimushankkeissa. Parhaimmillaan taisin merkitä tuntejani järjestelmässä ainakin kolmen eri rahoituksen piiriin… Kun Suomisen Vesa eläköityi hyppäsin hänen isoihin saappaisiinsa ja kun lehtorin paikka laitettiin hakuun niin hain ja paikan myös sain. Vuoden 2018 alusta olenkin toiminut yliopistonlehtorina toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa. Jipii!

 

Syksyllä 2018 opettamiani kursseja olivat Tiedonhankinta ja -haku, Informaatiokäyttäytyminen ja käytännöt sekä kaikki kandidaattiseminaariin ja siltaopintoja tekevien täydentävän seminaarin työhön liittyvät osuudet. Jälkimmäisten parissa jatkan myös keväällä 2019. Opetuksellisesti kevättä ilahduttaa lisäksi myös Tiedontallennus ja -organisointi sekä tulen jopa tilastotiedettäkin vähän kandiseminaarin osana opiskelijoille alustamaan. Lisäksi tänäkin lukuvuonna toimin avoimen yliopiston (ja useamman kesäyliopiston) kautta tarjoamiemme perusopintojen koordinaattorina ja opettajana. Harjoitteluvastaavana olen toiminut jo pitkään ja lisäksi toimin omaopettajana syksyllä 2018 opintonsa aloittaneille. Lehtorin tehtäviin kuuluu toki paljon muutakin eli esimerkiksi osallistuminen muihin oppiaineen ja tiedekunnan sisäisiin tehtäviin, kuten vaikkapa uuden opintosuunnitelman suunnitteluun ja HIKUVIEn tutkinto-ohjelmatoimikunnan jäsenenä toimiminen. Lisäksi minulla on useita yhteiskunnallisia tehtäviä (kuten vaikkapa Kirjastoseuran tutkimus- ja koulutustyöryhmässä ja Informaatiotutkimus-lehden toimikunnassa toimiminen) sekä tutkimustakin pitää pyrkiä aina paukuttamaan kun siihen vain löytyy aikaa. Tuohon liittyvistä seuraavan kysymyksen vastauksessa lisää.

 

  1. Oletko tällä hetkellä mukana jossakin tutkimusprojektissa?

 

Kyllä! Olen mukana Åbo Akademin HIBA (Taking Health Information Behaviour into Account: implications of a neglected element for successful implementation of consumer health technologies on older adults) tutkimushankkeessa. Hanketta vetää professori Isto Huvila Uppsalan yliopistosta. Edellisessä kysymyksessä viitattiin myös ensi lukuvuoteen ja ensi syksynä tulenkin toimimaan Åboon 80 % post doc -tutkijana. Pysyn siis kuitenkin Oulussa, ainakin suurimman osan ajasta, ja vastuullani pysyvät edelleen kandidaattiseminaariin liittyvät tehtävät sekä harjoitteluvastaavana toimiminen. Lisäksi toimin toisena omaopettajana myös uusille opiskelijoillemme.

 

  1. Mikä on mielenkiintoisin tutkimusprojekti, jossa olet ollut mukana?

 

Hmm, näitä onkin jo muutama kertynyt ja kaikki ovat kyllä olleet erittäin kiinnostavia. Mutta ehkä nostaisin esille MOPO-tutkimus- ja kehittämishankkeen (http://www.tuunaamopo.fi/sivu/fi/), jonka tavoitteena oli yhdessä nuorten kanssa kehittää heille kiinnostavia toimintatapoja hyvinvoinnin edistämiseen. Aineistoa kerättiin muun muassa useana vuonna kutsunnoissa ja MOPO lisäsi tietoa esimerkiksi kutsuntaikäisten elämäntyylistä, hyvinvoinnista, liikkumisesta ja informaatiokäyttäytymisestä. Kyseessä oli erittäin monitieteinen ja iso hanke, joka sai myös rahoitusta monesta eri lähteestä. Hankkeen TEKES-rahoituksen puitteissa minulla oli lisäksi tilaisuus käydä tutkijavierailulla Stanfordin yliopistossa Kaliforniassa. Myös tutkimusaiheen kytkös nuorten syrjäytymisen ehkäisy on sydäntä lähellä.

 

  1. Kuvittele, että olet saanut vapaasti käytettävää rahoitusta tutkimukseen tai informaatiotutkimuksen opetuksen kehittämiseen. Mitä aihetta lähtisit tutkimaan tai mitä kurssia haluaisit opettaa?

 

Viime aikoina olen kiinnostunut ja pyrkinyt yhä enemmän seuraamaan avoimeen tieteeseen ja tutkimukseen liittyviä asioita. Nykyään suosittu käsite näistä ilmiöistä on vastuullinen tiede. Olen sivunnut aihetta jonkin verran myös tutkimuksen puolella, mutta tuota puolta voisi tulevaisuudessa vahvistaakin. Lisäksi aihetta, monine ulottuvuuksineen, voisi tuoda lisää myös opetuksen puolelle, esimerkiksi syventävien erikoiskurssin muodossa. Keksisin vaikka heti tukun kutsuttavia vierailijoita! Myös aineistonhallinta ja ns. data scientist -näkökulmaa voisi vahvistaa opetettavissa sisällöissä, mutta ainakin laajamääräisenä tuo vaatisi lisäresursseja.

 

Terveysaiheet ovat toki yhä itselle läheisimpiä, biokemian taustaanikin liittyen ja yhteistyökuvioita viriteltäneen tuolla saralla jatkossakin. Kirjastokenttää ajatellen toisin opiskelijoillemme vahvemmin oppia nykyaikaisten kirjastojen toiminnasta, niin yleiseltä kuin tieteellisten kirjastojen puolelta. Tuohon yksi sopiva tapa voisi olla myös kurssiin liittyvä excu ympäri Eurooppaa. Tai lähteminen porukalla Bobcatsssiin (toki esityksiä seuraamaan). Eipä taitaisi kuulostaa pahalta?

 

Comments closed.