Jatkamme sarjaa, jossa haastattalemme Oulun yliopiston informaatiotutkimuksen henkilökuntaa.

Vuorossa professori Maija-Leena Huotari!

 

  1. Kerro vähän opinto- tai urataustastasi – miten olet päätynyt tälle alalle, mikä sai sinut kiinnostumaan informaatiotutkimuksesta?

 

 

Ylioppilaskirjoitusten jälkeen päädyin opiskelemaan silloiseen Vaasan Kauppakorkeakouluun. Valmistuin ekonomiksi ja menin töihin markkinointitehtäviin suomalaiseen konserniin Lappeenrantaan. Olin silloin vain 24-vuotias ja halusin oppia lisää. Siirryin Helsingin yliopistoon Kulttuurien tutkimuksen koulutusohjelmaan ja kirjoittauduin Vapaaseen taidekouluun. Viihdyin hyvin myös yliopiston piirustuslaitoksella ja haaveilin kuvataiteilijan työstä. Samaan aikaan olin kirjastotyössä Kallion kirjastossa ja yliopiston sisätautienklinikan kirjastossa Unioninkadulla, Kansalliskirjaston vieressä ja nykyisen Kaisa-kirjaston takana. Sieltä päädyin Tampereelle opiskelemaan, sillä halusin pätevöityä kirjastonhoitajaksi. Kuvataiteiden jälkeen innostuin kovasti alamme peruskäsitteistä, esimerkiksi informaatiosta eli siitä, että se kattaa myös kuvan ja äänen tai tiedonhankintakanavasta, joka rinnastaa kirjaston ja tv- ja radio-ohjelmat! Siten menin opiskelijavaihtoon Sheffieldin yliopistoon, innostuin informaatiotutkimuksen jatko-opinnoista, sain Suomen Akatemian koulutusapurahan ja väittelin siellä joulukuussa 1995.

 

  1. Mikä on roolisi informaatiotutkimuksen oppiaineella?

 

Olen ollut informaatiotutkimuksen professori vuodesta 2005 alkaen. Tehtävänäni on alamme tutkimuksen ja siihen perustuvan opetuksen edistäminen Oulun yliopistossa. Lisäksi professorin työhön kuluu alan valtakunnallinen ja kansainvälinen yhteistyö, nykyisin usein yli tieteenalarajojen monitieteisesti ja tieteidenvälisesti. Haen tutkimusrahoitusta, johdan tutkimusprojekteja, ohjaan väitöskirjoja, kirjoitan tieteellisiä julkaisuja, arvioin käsikirjoituksia ja teen muita tieteellisiä asiantuntijatehtäviä. Osallistun opetukseen vetämällä pro gradu –seminaaria ja ohjaamalla pro gradu –tutkielmia sekä opettamalla esimerkiksi Johdanto informaatiotutkimukseen –kurssia. Työni on tutkimuspainotteista ja se viekin paljon myös vapaa-aikaa. Tietysti olen mukana myös opetuksen kehittämisessä ja oppiaineen strategisemmassa työskentelyssä, kun pyrimme ymmärtämmän tulevaisuutta ja kehityksellistä suhdettamme siihen.

 

  1. Oletko tällä hetkellä mukana jossakin tutkimusprojektissa?

 

Olen Suomen Akatemian rahoittaman Kognitiivinen auktoriteetti lasten ja nuorten terveystiedonympäristöissä (CogAHealth) –akatemiahankkeen johtaja (www.cogahealth.fi) sekä Akatemian Strategisen tutkimuksen vastuualueen monitieteisen BCDC Energia –konsortiohankkeen varajohtaja, vuorovaikutusvastaava ja Tietojohtamisen ja vuorovaikutuksen työpaketin vetäjä (www.bcdcenergia.fi). Molemmat hankkeet jatkuvat vielä vuoden 2020. Tällä hetkellä olenkin päätoimisena senioritutkijana BCDC Energia –hankkeessa ja CogAHealth-hankkeessa vuoden 2020 alkupuolella.

  1. Mikä on mielenkiintoisin tutkimusprojekti, jossa olet ollut mukana?

 

Pidän itseäni onnekkaansa siinä mielessä, että olen saanut olla mukana tutkijana useissa ajankohtaisissa hankkeissa. Terveystietoon liittyvän informaatiokäyttäytymisen ja –lukutaidon akatemia- ja muut hankkeemme vuodesta 2008 alkaen ovat olleet kaikki todella innostavia ja koukuttavia, ja ne ovat synnyttäneet paljon hedelmällistä yhteistyötä esimerkiksi lääketieteen eri alojen kanssa. Samalla tavoin osallisuus BCDC Energia –hankkeessa on palkitsevaa, koska voimme ajatella tuottavamme kontribuution myös ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Mikä voisikaan olla ajankohtaisempaa juuri nyt!

 

  1. Kuvittele, että olet saanut vapaasti käytettävää rahoitusta tutkimukseen tai informaatiotutkimuksen opetuksen kehittämiseen. Mitä aihetta lähtisit tutkimaan tai mitä kurssia haluaisit opettaa?

 

Maailma muuttuu kiihkeätempoisesti ja välillä tuntuu, että on haastavaa pysytellä kartalla kaikessa siinä, mitä tapahtuu saati sitten ymmärtää sitä, miten nämä muutokset saattaisivat vaikuttaa alamme tulevaisuuteen. Jos saisin vapaata rahoitusta, pyrkisin tuottamaan uutta tietoa siitä, mihin suuntaan alamme kansainvälisesti kehittyy juuri nyt. Tämä olisi tärkeää tietää, jotta pysyisimme ajantasalla tärkeimmistä kehityssuunnista ja voisimme yrittää vahvistaa alamme tutkimusta ja siihen perustuvaa opetusta Oulun yliopistossa. Minulla on tästä jonkin verran esiymmärrystä, mutta olisi tärkeää tutkia asiaa tieteellisesti myös. Tällainen tutkimustieto olisi arvokasta sekä oppiaineen strategisessa kehittämisessä että informaatiotutkimuksen johdantokurssin opetuksessa!

 

 

 

 

Jatkamme sarjaa, jossa haastattalemme Oulun yliopiston informaatiotutkimuksen henkilökuntaa.

Vuorossa filosofian maisteri, tohtorikoulutettava Aira Huttunen!

 

  1. Kerro vähän opinto- tai urataustastasi – miten olet päätynyt tälle alalle, mikä sai sinut kiinnostumaan informaatiotutkimuksesta?

 

 

Hain opiskelemaan informaatiotutkimusta vuonna 2008. Olen aina ollut intohimoinen lukija ja rakastanut kirjastoja paikkoina, joten ala tuntui minulle luonnolliselta. Opintojen alussa minua kiinnosti erityisesti yleiset kirjastot ja lastenkirjastotyö. Pääsin opiskeluaikana työskentelemään kuitenkin korkeakoulukirjastoihin, ja työskentelin opintojen ohessa muun muassa Oulun yliopiston kirjastossa ja Oulun ammattikorkeakoulun kirjastossa. Tätä kautta kiinnostuin korkeakoulukirjastoista ja tietopalvelutyöstä niissä. Valmistuin filosofian maisteriksi informaatiotutkimuksesta 2013. Valmistumiseni jälkeen olin pari vuotta pätkätöissä arkisto- ja kirjastohommissa Aluehallintovirastossa, Puolustusvoimilla sekä Oulun ammattikorkeakoulun kirjastossa. Gradusta minulle jäi innostus tutkimuksen tekemiseen, ja sain apurahan väitöskirjatyöhön Koneen säätiötä vuonna 2015.

 

  1. Mikä on roolisi informaatiotutkimuksen oppiaineella? (Mitä kursseja olet opettanut tänä lukuvuonna, onko sinulle tulossa uusia kursseja ensi lukuvuonna, onko sinulla jokin muu tehtävä, esimerkiksi omaopettaja, harjoitteluvastaava, …)

 

Syksyllä 2019 toimin 50 prosenttisella työajalla yliopisto-opettajana. Vastuullani on informaatiokäyttäytymisen ja –käytäntöjen opintojakso, sekä kaksi kirjatenttiä, informaatiolainsäätö ja –etiikka, sekä ihmis- ja yhteiskuntatieteiden tutkimusmenetelmät. Lisäksi toimin omaopettajana syksyllä 2019 aloittaville opiskelijoille ja pienryhmäohjauksen yhdyshenkilönä.

 

  1. Oletko tällä hetkellä mukana jossakin tutkimusprojektissa?

 

Teen väitöskirjaa Koneen säätiön henkilökohtaisella apurahalla. Väitöskirjani käsittelee transsukupuolisten informaatiokäytäntöjä, ja pääohjaajanani on Terttu Kortelainen.

 

  1. Kuvittele, että olet saanut vapaasti käytettävää rahoitusta tutkimukseen tai informaatiotutkimuksen opetuksen kehittämiseen. Mitä aihetta lähtisit tutkimaan tai mitä kurssia haluaisit opettaa? (Voit jakaa todellisia urahaaveitasi, mutta saa myös hullutella ja antaa mielikuvituksen lentää).

 

Väitöskirjaa tehdessä olen samaan aikaan opiskellut sukupuolentutkimusta. Siellä tutkimusmenetelmät ovat informaatiotutkimusta opiskelleen silmiin usein vähemmän konventionaalisia, kokeilevampia ja tutkittavat tiiviisti mukaan ottavia. Haluaisin kehitellä informaatiotutkimuksen puolella erilaisia tapoja tehdä tutkimusta ja tuottaa tieteellistä tietoa. Esimerkiksi erilaisia yhteisöjä koskevat tutkimukset, joita tehdään tutkittavan yhteisön kanssa yhdessä, sopisivat myös informaatiotutkimuksen alalle mainiosti. Tällaista olisi kiva kokeilla opiskelijoiden kanssa käytännössä pienempinä projekteina, joista voisi kehittyä vaikka mitä!

Indexin vuoden 2020 hallitus on valittu syyskokouksessa:

Puheenjohtaja: Jenni Mikola
Varapuheenjohtaja: Lauri Kuha
Sihteeri & viestintävastaava: Tiina Kukkonen
Rahastonhoitaja: Jenny Kärki
Webvastaava: Henri Pitkänen
Koulutuspoliittinen vastaava: Matias Hartikainen
Sosiaalipoliittinen vastaava: Susanna Kouva
Kiltahuonevastaava: Susanna Kouva
Liikuntavastaava: Matti Pieniniemi
Projektivastaava: Matti Pieniniemi
Kulttuurivastaava: Janne Venho
Kansainvälisyysvastaava: Jenny Kärki
Suomuisen adjutantti: Heidi-Maria Hekkala
Tapahtumavastaava: Linda Pihlajaniemi
Relevanssin päätoimittaja: Jenny Kärki
Relevanssin toimittaja: Lucie Hradecká

Onnea uudelle hallitukselle!

Heidi Enwald, Yliopistonlehtori, tutkija, harjoitteluvastaava & omaopettaja

 

  1. Kerro vähän opinto- tai urataustastasi – miten olet päätynyt tälle alalle, mikä sai sinut kiinnostumaan informaatiotutkimuksesta?

 

Ensimmäinen tutkintoni on luonnontieteistä, biokemiasta. Valmistuttuani olin reilun vuoden töissä tutkimusryhmässä lääketieteellisen tiedekunnan puolella, mutta kun siinä ei enää pystynyt jatkamaan, päätin hakeutua jatkamaan opintoja. Muutamat kaverini olivat tehneet informaatiotutkimuksen opinnot, joten ala oli tullut tutuksi tuota kautta. Näin informaatiotutkimuksen monipuolisena oppiaineena, jossa kaikenlaisesta taustasta on hyötyä. Pääsin sisälle ilman pääsykoetta, erityishaun kautta.

 

  1. Mikä on roolisi informaatiotutkimuksen oppiaineella?

 

Ihan ensiksi vähän taustaa eli siitä miten olen päätynyt nykytilanteeseen. Informaatiotutkimuksen maisteriopintojeni loppuvaiheessa professorimme Maija-Leena Huotari kysyi minua mukaan Suomen Akatemialle tehtävään hankehakemukseen. Lääkiksen puolella olin tottunut työskentelemään tutkimusryhmässä, joten tuo oli minulle loogisin vaihtoehto mahdollista jatkotutkijan uraa ajatellen. Health Information Mastering, HIM Oulu & Åbo -tutkimusryhmä sai alkunsa kun saimme rahoituksen HeIP (Health Information Practice and its Impact. The Context of Metabolic Syndrome and Obesity) tutkimushankkeelle. Vuosi oli 2008. Otin heti alusta asti vastuulleni kandidaattiseminaarin vetämisen ja kanditöiden ohjaamisen. Väitöskirjaa tein useamman monitieteisen terveysaiheisen tutkimushankkeen puitteissa kunnes lopulta väittelin 2013.

 

Väitökseni jälkeen tittelini vaihtui yliopistonlehtoriksi ja tässä opetustehtävässä tuurasin Suomisen Vesan osa-aikaista varhaiseläkettä sekä toimin avoimen yliopiston kautta annettavien opintojemme koordinaattorina ja opettajana. Välillä toimin osittain myös post doc -tutkijana eri tutkimushankkeissa. Parhaimmillaan taisin merkitä tuntejani järjestelmässä ainakin kolmen eri rahoituksen piiriin… Kun Suomisen Vesa eläköityi hyppäsin hänen isoihin saappaisiinsa ja kun lehtorin paikka laitettiin hakuun niin hain ja paikan myös sain. Vuoden 2018 alusta olenkin toiminut yliopistonlehtorina toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa. Jipii!

 

Syksyllä 2018 opettamiani kursseja olivat Tiedonhankinta ja -haku, Informaatiokäyttäytyminen ja käytännöt sekä kaikki kandidaattiseminaariin ja siltaopintoja tekevien täydentävän seminaarin työhön liittyvät osuudet. Jälkimmäisten parissa jatkan myös keväällä 2019. Opetuksellisesti kevättä ilahduttaa lisäksi myös Tiedontallennus ja -organisointi sekä tulen jopa tilastotiedettäkin vähän kandiseminaarin osana opiskelijoille alustamaan. Lisäksi tänäkin lukuvuonna toimin avoimen yliopiston (ja useamman kesäyliopiston) kautta tarjoamiemme perusopintojen koordinaattorina ja opettajana. Harjoitteluvastaavana olen toiminut jo pitkään ja lisäksi toimin omaopettajana syksyllä 2018 opintonsa aloittaneille. Lehtorin tehtäviin kuuluu toki paljon muutakin eli esimerkiksi osallistuminen muihin oppiaineen ja tiedekunnan sisäisiin tehtäviin, kuten vaikkapa uuden opintosuunnitelman suunnitteluun ja HIKUVIEn tutkinto-ohjelmatoimikunnan jäsenenä toimiminen. Lisäksi minulla on useita yhteiskunnallisia tehtäviä (kuten vaikkapa Kirjastoseuran tutkimus- ja koulutustyöryhmässä ja Informaatiotutkimus-lehden toimikunnassa toimiminen) sekä tutkimustakin pitää pyrkiä aina paukuttamaan kun siihen vain löytyy aikaa. Tuohon liittyvistä seuraavan kysymyksen vastauksessa lisää.

 

  1. Oletko tällä hetkellä mukana jossakin tutkimusprojektissa?

 

Kyllä! Olen mukana Åbo Akademin HIBA (Taking Health Information Behaviour into Account: implications of a neglected element for successful implementation of consumer health technologies on older adults) tutkimushankkeessa. Hanketta vetää professori Isto Huvila Uppsalan yliopistosta. Edellisessä kysymyksessä viitattiin myös ensi lukuvuoteen ja ensi syksynä tulenkin toimimaan Åboon 80 % post doc -tutkijana. Pysyn siis kuitenkin Oulussa, ainakin suurimman osan ajasta, ja vastuullani pysyvät edelleen kandidaattiseminaariin liittyvät tehtävät sekä harjoitteluvastaavana toimiminen. Lisäksi toimin toisena omaopettajana myös uusille opiskelijoillemme.

 

  1. Mikä on mielenkiintoisin tutkimusprojekti, jossa olet ollut mukana?

 

Hmm, näitä onkin jo muutama kertynyt ja kaikki ovat kyllä olleet erittäin kiinnostavia. Mutta ehkä nostaisin esille MOPO-tutkimus- ja kehittämishankkeen (http://www.tuunaamopo.fi/sivu/fi/), jonka tavoitteena oli yhdessä nuorten kanssa kehittää heille kiinnostavia toimintatapoja hyvinvoinnin edistämiseen. Aineistoa kerättiin muun muassa useana vuonna kutsunnoissa ja MOPO lisäsi tietoa esimerkiksi kutsuntaikäisten elämäntyylistä, hyvinvoinnista, liikkumisesta ja informaatiokäyttäytymisestä. Kyseessä oli erittäin monitieteinen ja iso hanke, joka sai myös rahoitusta monesta eri lähteestä. Hankkeen TEKES-rahoituksen puitteissa minulla oli lisäksi tilaisuus käydä tutkijavierailulla Stanfordin yliopistossa Kaliforniassa. Myös tutkimusaiheen kytkös nuorten syrjäytymisen ehkäisy on sydäntä lähellä.

 

  1. Kuvittele, että olet saanut vapaasti käytettävää rahoitusta tutkimukseen tai informaatiotutkimuksen opetuksen kehittämiseen. Mitä aihetta lähtisit tutkimaan tai mitä kurssia haluaisit opettaa?

 

Viime aikoina olen kiinnostunut ja pyrkinyt yhä enemmän seuraamaan avoimeen tieteeseen ja tutkimukseen liittyviä asioita. Nykyään suosittu käsite näistä ilmiöistä on vastuullinen tiede. Olen sivunnut aihetta jonkin verran myös tutkimuksen puolella, mutta tuota puolta voisi tulevaisuudessa vahvistaakin. Lisäksi aihetta, monine ulottuvuuksineen, voisi tuoda lisää myös opetuksen puolelle, esimerkiksi syventävien erikoiskurssin muodossa. Keksisin vaikka heti tukun kutsuttavia vierailijoita! Myös aineistonhallinta ja ns. data scientist -näkökulmaa voisi vahvistaa opetettavissa sisällöissä, mutta ainakin laajamääräisenä tuo vaatisi lisäresursseja.

 

Terveysaiheet ovat toki yhä itselle läheisimpiä, biokemian taustaanikin liittyen ja yhteistyökuvioita viriteltäneen tuolla saralla jatkossakin. Kirjastokenttää ajatellen toisin opiskelijoillemme vahvemmin oppia nykyaikaisten kirjastojen toiminnasta, niin yleiseltä kuin tieteellisten kirjastojen puolelta. Tuohon yksi sopiva tapa voisi olla myös kurssiin liittyvä excu ympäri Eurooppaa. Tai lähteminen porukalla Bobcatsssiin (toki esityksiä seuraamaan). Eipä taitaisi kuulostaa pahalta?

 

Vuoden 2019 hallitus valittiin syyskokouksessa. Tässä hallituksen kokoonpano:

Puheenjohtaja: Jenny Kärki.
Varapuheenjohtaja: Lotta Höök.
Talousvastaava: Lucie Hradecka.
Sihteeri: Tiina Kukkonen.
Sosiaalipoliittinen vastaava: Heidi-Maria Hekkala.
Koulutuspoliittinen vastaava: Lucie Hradecka.
Viestintävastaava: Tiina Kukkonen.
Viestintävastaavan tehtävästä erotettiin webbisivujen hallinnoiminen ja perustettiin erillinen web-vastaavan toiminimi.

Toimihenkilöt:
Kulttuurivastaava: Heidi-Maria Hekkala.
Liikuntavastaava: Matti Pieniniemi.
Kansainvälisyysvastaava: Lotta Höök.
Projektivastaava: Matti Pieniniemi.
Kiltahuonevastaava/Isäntä: Jenni Mikola.
Tapahtumavastaavat: Jenni Mikola, Joanna Kurvinen ja Susanna Pallonen.
Web-vastaava: Henri Pitkänen.
Suomuisen adjutantti: Jenni Backman.
Perustettiin Index-vauvanvahdin toiminimi. Index-vauvanvahdiksi valittiin Linda Pihlajaniemi.

Jenny Kärki jatkaa puheenjohtajana toista vuotta peräkkäin! Lotta Höök on varapuheenjohtaja myöskin toista vuotta peräkkäin! Kolmatta vuotta hallitustoiminnassa olevat puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat rautainen tiimi! Lucie Hradecka palaa hallitustyöhön. Jenni Backman jatkaa hallituksessa toimien Suomuisen adjutanttina. Matti Pieniniemi ja Henri Pitkänen aloittavat kolmannen hallitusvuotensa. Ennennäkemättömän monta fuksia on tullut hallitukseen!
Relevanssin päätoimittaja ja toimittajat valitaan myöhemmin.
Graafista suunnittelijaa ei valittu.

Onnea uudelle hallitukselle! Edellinen hallitus on hyvin iloinen uusista kasvoista!